5 syytä valita Substack
Tai joku muu uutiskirjepalvelu
Olen pyörinyt Substackissa vuoden ajan, ja lähes saman ajan olen jauhanut siitä, miten ylivoimainen tämä alusta on. Ja vaikka kuherruskuukautemme tuli ja meni, enkä nykyään enää hehkuta Substackia1, täällä olen ja pysyn. Tänne olen päättänyt rakentaa yhteisön.
Substack on reilu
Kaikesta huolimatta Substack on reilu. Alusta tekee rahaa jos ja kun sisällöntuottaja tekee rahaa. Substack nappaa 10 % maksuista itselleen. Suunnilleen saman vie maksut välittävä Stripe2. Loput jää minulle.
Kaikista parasta taitaa kuitenkin olla se, että Substackissa jokainen omistaa oman sisältönsä. Emme siis ole ison Met pahan suden armoilla. Teksti on mun. Kuvat on mun. Ääni on mun ja niin edelleen.
Substack on algoritmiton
Kaikista parhaimman tittelistä kilpailee toki myös alustan algoritmittomuus3. Substackin sisäistä somea, Notesia, pyörittää matikka, mutta varsinaisten julkaisujen (posts) perillemeno toimii satasella.
Notesia ei toki ole pakko käyttää, ja moni kokeekin sen täysin turhaksi. Itse tykkään siitä, ja olen huomannut, että yhden Notes-julkaisun elinkaari on aika pitkä. Nyt, kun suomalaisia alkaa olla Substackissa jo kourallinen, voi Notesien julkaisemisesta suomeksi olla jo iloakin.4
Suomeksi kirjoittavalle Substackin suosittelumoottori on kuitenkin Notesia tärkeämpi työkalu. Ja mitä enemmän suomalaisia substackaajia on, sitä mahdollisempaa on myös kasvattaa omaa tilaajakuntaa alustan sisällä.
Mutta vielä hetkeksi takaisin algoritmiin. Minun on yhä toisinaan vaikea uskoa sitä, että se kaikki vaiva (tai “vaiva”) palkitaan. Että kun mä jotain nakutan, ihmiset oikeasti näkevät sen. Ja hei, jotain nakutan eli kukaan ei odota multa mitään päälläseisontavideoita.
Substack on hybridi
Tunnustan. 🙋🏻 Jos tilaajia olisi viisi, voisi homma jäädä sikseen. Olisi kiva sanoa, että itseäni vartenhan mä tätä teen. Kyyyllä mä kirjoittaisin, vaikkei kukaan lukisi. Mutta, mutta… Totuus taitaa kuitenkin olla se, että kaipaan vuorovaikutusta, ja jakaminen on kiinteä osa luovaa prosessia. Sehän me tiedetään.
Kun tiedän, että blogikirjeeni5 ovat (myös) julkisia, kuten vanhoina hyvinä bloggausaikoina, motivaatio säilyy.
Lokakuussa kirjoitin siitä, etten oikeastaan pidä kirjoittamisesta. Se on kyllä tärkein ilmaisukeinoni, mutta usein myös vaivalloista. Substackissa ollessa olen oppinut sen, että kirjoittaminen on minusta nautinnollista silloin, kun saan liittää juttujeni yhteyteen myös itse ottamani kuvat. Taidan siis olla hybridi itsekin.
Kun vasta opettelin tätä Substack-juttua, kuuntelin
in julkaiseman podcastin, jossa vieraili .
Flanders sanoi jaksossa hyvin, siis jotenkin näin, että Substackin etu on siinä, että olemme niin tottuneita kuluttamaan sisältöä erilaisilla alustoilla. Meille on vaikea ajatus mennä usealle eri saitille. Mieluummin luemme kaiken samasta paikasta.
Saatoin hieman värittää ja jatkaa puhujan ajatusta, mutta tottahan se silti on!
Substack on rauhallinen
Kun jätin somen jouluna 2023 ja siirryin tänne, yllätyin kaikista eniten siitä, miten rauhallista täällä on. Tai oli. Nykyään Noteseissa on jo aika villi meno. Mutta jos keskityn vain tähän ydinjuttuun, laadukkaisiin sisältöihin, niin onhan tämä tosi zen.
Mistä se johtuu?
Substackissa ei ole mainoksia.6
Totta kai täällä käydään kauppaa ja oravannahat viuhuvat. Jossain vaiheessa kesää Notesin algoritmi oli monella sekaisin, ja näimme fiidissä lähinnä bottien tervehdysviestejä (“Hey, I’m new to Substack…”) ja menestystarinoita (“This is how I gained 3 billion subscribers in 3 days…”).
Mutta siitäkin selvittiin.
Jokin siinä vain viehättää pientä ihmistä, että voi löytää sielulleen ravintoa niinkin yksinkertaisesti kuin lukemalla tilaamiaan blogikirjeitä.7
Substack on mahdollisuus
Mikä vain uutiskirjealusta on hyvä vaihtoehto, mutta kasvun kannalta Substack on varmasti paras vuonna 2025.
Kun vuosi sitten päätin keskittyä pyörittämään yhden naisen viestintätoimistoa, päätin samalla antaa vielä yhden mahdollisuuden omille kuvausproggiksilleni. Niitä tekisin “siinä sivussa”.
Näin ei koskaan käynyt, vaan Substackiin juurruttuani ymmärsin, että konseptia tulee viilata. Olen kuvannut vähemmän kuin koskaan, mutta kirjoittanut jotain sitäkin tärkeämpää itsestäni ulos. Nyt julkaisen sisältöä, joka on kolmen aiemman blogini sekoitus.
Bloggauksen kulta-ajat tuskin koskaan palaavat. Mutta ehkä lähimmäksi vapaan kirjoittajan virkaa pääsen täällä. Jokin tässä viehättää vielä vuoden jälkeenkin. Jokin täällä muistuttaa liki 15 vuoden takaisesta syksystä, jolloin julkaisin ensimmäisen jutun naniannette.fi-saitilleni. Siitä se sitten lähti.
Voi kuitenkin olla, että huomenna haluan tehdä ihan jotain muuta. Kirjoittaa jotain muuta. Kuvata jotain muuta. Ja sekin on ok. Ennen kaikkea Substack on minulle luovuuden leikkikenttä.
Ehkä haluankin jatkaa podcastia? Täällä onnistuu. Yhteisönrakennus? Kyllä, kirjoitusryhmät pyörivät jo. Wannabe New Yorker -kirjoittaja? Ehdottomasti, valitsen Substackin. Vivian Maierin jalanjäljissä. Jep, edelleen, edelleen.
Substack tarjoaa perustan. Kannet. Siihen asti kunnes joku tekee paremman diilin, täällä sitä ollaan, morjensta vaan.8
Täällä tapahtuu myös monia arveluttavia juttuja. Jo marraskuussa 2023 köhistiin Substackin natsiongelmasta, eikä se ole mihinkään kadonnut. Perustaja Hamish McKenzie kommentoi Substackin sitoutuneen sananvapauteen myös silloin, kun se tekee kipeää.
Stripen raporttien vieminen kirjanpitoon on suoraan Saatanasta. Kumma kyllä, ettei kirjanpitäjä ole vielä potkaissut minua pellolle, vaikka aina puuttuu joku tieto.
Algorytmittömyys? Kerran jouduin ihan sanaharkkaan asiasta kansainvälisessä FB-ryhmässä (Tietenkin, Meta!). Joku besserwisser tuli sönköttämään, että nyt meni väärin ja termi on oikeasti XXXXX. Minä siihen sitten, että ahaa, mutta ymmärsitkö pointtini kuitenkin?
Aika moneen otteeseen kirjoittajaryhmässä me ollaan tätä pähkäilty. Vihdoinkin pieni panostus Noteseihin kannattaa.
Ainakaan vielä. Kaikenlaisia huhuja toki liikkuu, mutta toistaiseksi olemme saaneet olla rauhassa.
Jos on kuormittuvaa sorttia 👋🏻, kannattaa laittaa sähköpostitilaukset pois ja lukea jutut sovelluksesta. Se on nerokas.
Ja haistatetaan natseille pitkä paska.
Mielenkiintoisia pointteja näin uppouudelle käyttäjälle. Itseäni taitaa kiinnostaa tällä hetkellä kaikista eniten tuo zenimäisyys 🙏 Sellaista fiilistä oli alkuaikojen blogihommassakin, ja se oli IHANAA!
Loppuviite 3 ja päivän naurut 🤣 Haverinen kiittää tästä(kin) kirjoituksesta 🙋♀️